Lisätietoa vaaliteemoistani: Arki ja työ

 

 

 

MIKÄ ARKI?

Tässä lisää vaaliteemastani arki… Arjen tarpeet ovat erilaiset lapsiperheillä, nuorilla, työttömillä, vammaisilla ja vanhuksilla…. Arkesi sujuvaksi tekevistä palvluista päätetään kuntatasolla.

Toimiva ja sujuva arki merkitsee eri asioita eri-ikäisille. Lapsiperheille arjen sujuvuuteen vaikuttavat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen saatavuus, koulujen läheisyys ja ryhmäkoot. Suomi on niittänyt maailmanmainetta peruskoulun oppimistuloksilla, ja tasa-arvoisesta perusopetuksesta onkin pidettävä jatkossa huolta.  Koulujen arkea on kurjistanut kuntatalouden heikkeneminen: kouluruoan laadusta on tingitty ja lomauttajakunnissa tasa-arvoiset oppimistulokset ovat vaarantuneet. Uusi erityisopetuslaki luo haasteita, joista ei selvitä ilman rahallista panostusta, mutta kuntien valtionosuuksissa ei tätäkään ole huomioitu riittävästi.

Porissa pätevät opettajat antavat laadukasta opetusta, mutta ryhmäkoko ei läheskään aina mahdollista parasta oppimista.

Ja missä opetetaan? Porissakin koulurakennukset ovat vanhoja, ja korjausvelka on kasvanut, koska tarvittavaa remonttirahaa ei ole ollut riittävästi. Koulun arkea kuormittavat sisäilmaongelmat. Päivähoidossa kärsitään samanlaisista tilaonglmista. Päiväkodeissa ryhmät ovat täysiä ja tilanpuute vaivaa.

 

Nuorten arkeen vaikuttaa sopivan opiskelupaikan löytyminen, ja opinto-ohjauksen roolia olisikin vahvistettava, jotta mahdollisimman moni löytäisi motivoivan opiskelupaikan. Kannatan lämpimästi nuorten koulutustakuuta, jokaiselle nuorelle tulee löytyä jatko-opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka Opiskelijan arkeen vaikuttavat keskeisesti opintotuen taso ja työllisyysnäkymät. Koulutuspolitiikka on myös työllisyyspolitiikkaa, ja meidän on entistä paremmin pystyttävä ennakoimaan työvoimatarpeet eri koulutusaloilla.

 

Työikäisten arki rakentuu työn ympärille. Työtä ei todellakaan nykypäivän Suomessa kaikilla ole, eikä työstä maksettava palkka mahdollista jokaiselle peruselintasoa, vaan taloudellinen ahdinko kurjistaa monen pienipalkkaisen ja pätkätyöläisen arkea. Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun on löydettävä uusia, toimivia keinoja ja työllisyysasteen nostaminen olisikin hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta keskeistä. Jotta työssä jaksettaisiin nykyistä pidempään, on myös työhyvinvointiin ja johtamiskultuuriin satsattava.

SOTE-palvelut ovat keskeisiä rrkipalveluja ja ne ovat siirtymässää SATASOTEn järjestämisvastuulle 1.1.2019 alkaen.

Eläkeläisväestön arkea helpottavat toimivat kotipalvelut, tai helpottaisivat, jos toimisivat….

Vanhus- ja vammaispalvelujen saatavuudessa on jo nyt vakavia ongelmia, ja tältä alueelta löytyvätkin ikääntyvän Suomen suurimmat haasteet. Turvallinen vanheneminen on taattava kaikille  ja julkisen sektorin on kannettava päävastuu kattavasta palveluverkostosta. Erilaiset omaishoidon tukimuodot on saatava peremmin toimiviksi ja omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava.

Ainakin Porissa vammaispalvelujen tasossa on paljon parannettavaa!

Panoksia tarvitaan myös perusterveydenhuoltoon, johon satsaamalla  vähennämme erityissairaanhoidon tarvetta ja kuluja,

 

 

TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Työ kuuluu terveeseen arkeen ja työttömyyttä vastaan on taisteltava kaikilla keinoilla. Talous ja työpaikat kehittyvät yleensä samassa tahdissa, ja niinpä talouskasvusta on huolehdittava. Mutta onko meillä tuottavuuden kasvattamisinnossa karsittu jo liikaa työpaikkoja?  Erityisesti karsintaa on tehty niistä pienen työkokemuksen työpaikoista, joissa nuoret pääsisivät työn syrjään kiinni.

Satakunnassa työttömyysluvut ovat edelleen maan keskiarvon yläpuolella, heinäkuussa 2016 työttömyysaste oli maakunnassamme 14,4 % (koko maa 8,2 %). Satakunnan kunnista synkin työttömyystilanne oli Porissa 17,3% ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on edelleenkin pitkittymässä. Tämä kehitys on todella huolestuttavaa, koska pitkä työttömyysjakso lisää syrjäytymisriskiä.

Porin seutu pääsi koko hallituskauden jatkuvaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluun ja tämä projekti tuonee toivoa nyt pitkäaikaistyöttömyyteen jumittuneille.

Erityisen isot riskit piilevät alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyydessä. Porin seudulla tässä joukossa on noin 2000 nuorta, ja heidän työllistämiseen tarvitaan valtion tukitoimia. 2013 käynnistynyt nuorisotakuu jäi valitettavasti pahasti kesken. Tähän ongelmaan tarvitaan nyt nopeasti ratkaisuja. Meidän on huolehdittava nuoristamme!  Ensimmäisen työpaikan löytyminen ja työkokemuksen saaminen ovat nuorelle askel itsenäiseen elämään. Tätä haluan kaikin keinoin edistää.

 

 

 

TEHOA EDUNVALVONTAAN: PUHKAISTAAN PUSSINPERÄ…

Satakunnan liikenteen pussinperä on puhkaistava ja satakuntalaisia tie- ja ratahankkeita on saatava seuraavan hallitusohjelmaan. Kasitien perusparannus Turun ja Porin välillä on hankkeidemme keihäänkärki; vaarallinen, raskaasti liikennöity valtatie on saatava valtion tulo- ja menoarvioon.

Raideliikenne on tulevaisuutta, ja nopeampien junayhteyksien rakentaminen on satakuntalaisille ensiarvoisen tärkeää. Lentoliikenne tarjoaa satakuntalaisille yrityksille mahdollisuuden kansainvälisiin

yhteyksiin. Säännöllisen lentoliikenteen jatkuminen on pystyttävä turvaamaan.

 

Koulutus luo osaamista, ja Satakunnan koulutustarjonta on pidettävä laadukkaana. Porin yliopistokeskuksen aseman vahvistaminen ja ylioppilaspohjaisen sisäänoton turvaaminen ovat koko maakunnalle tärkeitä asioita. Rauman OKL:n toiminta on ollut laadukasta ja on taannut pätevien opettajien saatavuuden Satakuntaan, tämä toiminta jatkukoon.

Koko koulutusketju on pystyttävä pitämään laadukkaana, ja kaikki osaaminen lähteekin varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Maakuntamme ammatillisessa koulutuksessa on jo tapahtunut isoja muutoksia: WinNova ja Sataedu ovat oivia esimerkkejä toteutuneesta ja toimivasta satakuntalaisesta yhteistyöstä. Tulevina vuosina lukiokoulutuksessakin puhaltavat varmasti muutoksen tuulet, satakuntalaisille nuorille tulee tarjota entistä paremmat jatko-opiskeluvalmiudet.

 

 

KAVENNETAAN TULOEROJA!

Olen aina pitänyt oikeudenmukaisena sitä, että verotus perustuu maksukykyyn. Mitä enemmän on tuloja, sitä suurempi on myös veroprosentti – tämä on oikeaa progressiivista verotusta.  Tämä progressiivinen verotus tasaa tuloeroja ja tuo yhteiskuntaan turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Kaikki osallistuvat omalla panoksellaan yhteisten palvelujen rahoittamiseen.

Meillä on varkain hivuttauduttu progressiivisesta veronkannosta tasaveron suuntaan. Tasavero on veromuoto, jossa kaikki maksavat veroa täsmälleen samalla veroprosentilla. Tasaveroja ovat  esim. arvonlisävero ja energiavero . Myös kuntavero on tasavero: kuntien valtuustot päättävät vuoden lopussa seuraavan vuoden veroprosentin. Siihen on kuitenkin tehty pienituloiselle helpotuksia tulonhankkimisvähennyksellä, joten siihen on tullut pienituloisille porrastus.

Pääomatuloverotukseen on nyt tehty pieniä kiristyksiä.  Kulutusverojen lisääminen ei mielestäni ole oikeudenmukaista.